Käytöspotilaat
Eläinlääkärimme Aija Makkonen on suorittanut
eläintenkouluttajan ammattitutkinnon (AT) ja suorittaa tällä hetkellä
eläintenkouluttajan erikoisammattitutkintoa (EAT) Taitotalossa. Näiden
tutkintojen myötä Aijalla on vahvaa osaamista niin käytöshaasteiden hoidosta
kuin pelkopotilaiden kohtaamisesta. Aija auttaa mielellään myös pienemmissä
eläimen koulutukseen ja arjen tilanteisiin liittyvissä asioissa.
Ajanvarauksen kautta on mahdollista varata seuraavia
aikoja käytöskonsultaatioon tai pelkopotilaisiin liittyen:
Käytöskonsultaatio, perus (1 h), 130 €
- Yksittäinen käytöshaaste, esimerkiksi äänipelko, autopelko, ohitus- tai käsittelyhaaste.
- Laajemmat käytöshaasteet lääkitysten aloittamiseksi, mikäli teillä on jo valmiiksi kontakti eläintenkouluttajaan.
- Pennun tai aikuisen eläimen koulutukseen liittyvät asiat, tukitaidot eläinlääkärikäynnillä, kontaktipelit, virikkeistäminen.
- Sisältää terveystarkastuksen. Ei sisällä alkukartoitusta.
Käytöskonsultaatio, laaja (1,5 h), 180 €
- Laajemmat käytöshaasteet, esimerkiksi yksinolon ongelmat, useat pelkotilat. Kissoilla hiekkalaatikon ulkopuolelle virtsaaminen
- Sisältää alkukartoituksen, josta saadaan tärkeää tietoa eläimen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Sisältää terveystarkastuksen.
Käytöskonsultaatio toisen ajanvarauksen yhteydessä, pidennetty aika: 30 minuuttia pidempi aika muun käynnin yhteydessä, 50 €.
- Tällä ajanvarauksella käytöskonsultaatiota eläinlääkinnällisen asian kanssa samalla käynnillä. Esimerkiksi pennun tai aikuisen eläimen koulutukseen liittyvät asiat, tukitaidot eläinlääkärikäynnillä, käsittelyhaasteet, kontaktipelit, virikkeistäminen.
Pelkopotilaan pidennetty aika: 15 minuuttia normaalia pidempi aika, joka mahdollistaa tavallistakin kiireettömämmän kohtaamisen, 25 €.
Mikäli olet epävarma, minkälainen aika sinun kannattaisi
varata, otathan yhteyttä esimerkiksi WhatsAppilla.
Eläinlääkäripelko ja ohjeita käynnille
Moni eläin jännittää ja pelkää eläinlääkärillä käymistä. Pelko
voi saada alkunsa yksittäisestä tilanteesta, jossa eläin kokee esimerkiksi
kipua, pahoinvointia tai hallinnantunteen menettämistä. Mikäli eläin kokee
tilanteessa voimakkaita negatiivisia tunteita, voi valitettavasti yksikin kerta
jättää hyvin voimakkaan muistijäljen. Toisaalta pelko voi kehittyä vähitellen,
mikäli eläin kokee lievempänä negatiivisia tunteita, mutta toistuvasti useilla
eri käyntikerroilla.
Pelon syntymistä voidaan onneksi välttää monin keinoin ja
myös jo syntynyttä pelkoa voidaan lievittää, joskaan ei välttämättä täysin
poistaa. Tärkeää olisi, että eläimellä säilyisi tilanteessa ainakin osittaista hallinnan
tunnetta, mitä voidaan luoda esimerkiksi sillä, että eläin voi liikkua vähän
tutkimisen aikana. Usein eläimestä kannattaa pitää vain kevyesti kiinni. Jo
potilas on tutkimuspöydällä, on siitä totta kai oltava koko ajan jonkinlainen
ote tippumisvaaran vuoksi. Ylenpalttinen puristaminen saa kuitenkin eläimen
yleensä jännittymään ja eläin voi tämän vuoksi reagoida herkemmin esimerkiksi
pistoksiin.
Eläimen elekielen lukeminen ja siihen vastaaminen on
ensisijaisen tärkeää. Eläimet kommunikoivat monin pienin elein (ns.
rauhoittelueleet eli calming signals), mikäli ne kokevat tilanteen pelottavaksi
tai muuten epämiellyttäväksi. Nämä hienovaraiset eleet on tärkeä osata tunnistaa
ja helpottaa tilannetta mahdollisuuksien mukaan. Yleensä jo se, että
pysähdytään hetkeksi ennen tutkimuksen jatkamista, helpottaa eläimen oloa ja
eläin saa näin myös kokea, että sen kommunikointiin vastataan.
Yksi tärkeä seikka on tarjota näkymättömään vaakakuppiin
jotain eläimelle mieluisaa, mahdollisesti hieman epämiellyttävien tuntemusten
vastapainoksi. Tähän tarkoitukseen toimivat yleensä erilaiset herkut, mutta
mikäli ne eivät maistu tai niitä ei voida antaa, voivat erityisesti koiraa
kiinnostaa erilaiset hajut tai ihmiseltä saatu huomio. Kissalle liikkuvan
kohteen seuraaminen on monesti mielenkiintoista. Eläimen huomiota voidaan viedä
pois esimerkiksi pistoksesta erilaisin keinoin, kuten tarjoamalla namia tai
rapsuttamalla voimakkaammin läheltä pistoskohtaa. Myös lyhyet tauot
tutkimuksesta auttavat eläintä.
Miten sitten omistaja voi helpottaa eläimen oloa
vastaanotolla? Eläimen omia makupaloja kannattaa varata runsaasti mukaan, mikäli
kyseessä ei ole rauhoitusta vaativa toimenpide. Kissalle kannattaa ottaa mukaan
muutama oma peitto tai pyyhe, joissa on kissan oman elinympäristön hajuja.
Kissan kuljetuslaatikko kannattaa peittää pyyhkeellä odotushuoneessa ja pitää
laatikkoa mahdollisuuksien mukaan ylhäällä lattiatasosta. Korkealla olo tuo
kissalle turvallisuuden tunnetta, eivätkä esimerkiksi koirat pääse lähestymään
kissaa samalla tavoin, kuin lattialla. Vastaanotollamme onkin tätä varten oma
kissahylly.
Odotushuone saattaa olla eläimelle stressaava paikka,
etenkin mikäli siellä on muita, vieraita eläimiä. Mikäli tiedät, että eläimesi
stressaantuu vieraissa paikoissa ja/tai muista eläimistä, kannattaa
mahdollisuuksien mukaan ilmoittautua käynnille ensin ilman eläintä ja tuoda
eläin sisälle odotushuoneeseen mahdollisimman lähellä omaa vuoroa. Vastaanottokäynnin
jälkeen voit kysyä, onko koiran kanssa mahdollista käydä ulkona haistelemassa
tai viedä eläin autoon, mikäli papereissa tai tuloksissa kestää aikaa.
Eläimelle voi opettaa vastaanottokäyntiä varten erilaisia
tukitaitoja, kuten leuka- tai kuonokosketus, omistajan jalkojen välissä
odottaminen ja vaa’alle meno. Myös kontaktipelit, kuten ylös-alas-peli voivat
olla avuksi esimerkiksi tilanteessa, jossa joudutaan odottamaan omaa vuoroa.
Nykyään koirille ja kissoille on olemassa lyhytvaikutteisia,
pelkoa lievittäviä lääkkeitä, joista saattaa olla suuri apu pelkäävälle
eläimelle. Nämä ovat reseptilääkkeitä ja niiden määrääminen vaatii aina sen,
että eläinlääkäri on ensin tavannut potilaan.