Varaa aika
← Etusivulle

Käytöspotilaat

Käytös- ja pelkopotilaat

Eläinlääkärimme Aija Makkonen on suorittanut eläintenkouluttajan ammattitutkinnon (AT) ja suorittaa tällä hetkellä eläintenkouluttajan erikoisammattitutkintoa (EAT) Taitotalossa. Näiden tutkintojen myötä Aijalla on vahvaa osaamista niin käytöshaasteiden hoidosta kuin pelkopotilaiden kohtaamisesta.

Aija auttaa mielellään myös pienemmissä eläimen koulutukseen ja arjen tilanteisiin liittyvissä asioissa. Ajanvarauksen kautta on mahdollista varata seuraavia aikoja käytöskonsultaatioon tai pelkopotilaisiin liittyen:

Käytöskonsultaatio, perus (1 h)

140 €

Yksittäinen käytöshaaste, esimerkiksi äänipelko, autopelko, ohitus- tai käsittelyhaaste.

Laajemmat käytöshaasteet lääkitysten aloittamiseksi, mikäli teillä on jo valmiiksi kontakti eläintenkouluttajaan.

Pennun tai aikuisen eläimen koulutukseen liittyvät asiat, tukitaidot eläinlääkärikäynnillä, kontaktipelit, virikkeistäminen.

Sisältää terveystarkastuksen. Ei sisällä alkukartoitusta.

Käytöskonsultaatio, laaja (1,5 h)

187 €

Laajemmat käytöshaasteet, esimerkiksi yksinolon ongelmat, useat pelkotilat. Kissoilla hiekkalaatikon ulkopuolelle virtsaaminen.

Sisältää alkukartoituksen, josta saadaan tärkeää tietoa eläimen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Sisältää terveystarkastuksen.

Käytöskonsultaatio toisen ajanvarauksen yhteydessä

50 €

30 minuuttia pidempi aika muun käynnin yhteydessä. Tällä ajanvarauksella käytöskonsultaatiota eläinlääkinnällisen asian kanssa samalla käynnillä. Esimerkiksi pennun tai aikuisen eläimen koulutukseen liittyvät asiat, tukitaidot eläinlääkärikäynnillä, käsittelyhaasteet, kontaktipelit, virikkeistäminen.

Pelkopotilaan pidennetty aika

25 €

15 minuuttia normaalia pidempi aika, joka mahdollistaa tavallistakin kiireettömämmän kohtaamisen.

Tästä ajanvaraukseen

Mikäli olet epävarma, minkälainen aika sinun kannattaisi varata, otathan yhteyttä esimerkiksi WhatsAppilla.

Eläinlääkäripelko ja ohjeita käynnille

Moni eläin jännittää ja pelkää eläinlääkärillä käymistä. Pelko voi saada alkunsa yksittäisestä tilanteesta, jossa eläin kokee esimerkiksi kipua, pahoinvointia tai hallinnantunteen menettämistä. Mikäli eläin kokee tilanteessa voimakkaita negatiivisia tunteita, voi valitettavasti yksikin kerta jättää hyvin voimakkaan muistijäljen. Toisaalta pelko voi kehittyä vähitellen, mikäli eläin kokee lievempänä negatiivisia tunteita, mutta toistuvasti useilla eri käyntikerroilla.

Pelon syntymistä voidaan onneksi välttää monin keinoin ja myös jo syntynyttä pelkoa voidaan lievittää, joskaan ei välttämättä täysin poistaa. Tärkeää olisi, että eläimellä säilyisi tilanteessa ainakin osittaista hallinnan tunnetta, mitä voidaan luoda esimerkiksi sillä, että eläin voi liikkua vähän tutkimisen aikana. Usein eläimestä kannattaa pitää vain kevyesti kiinni. Jos potilas on tutkimuspöydällä, on siitä totta kai oltava koko ajan jonkinlainen ote tippumisvaaran vuoksi. Ylenpalttinen puristaminen saa kuitenkin eläimen yleensä jännittymään ja eläin voi tämän vuoksi reagoida herkemmin esimerkiksi pistoksiin.

Eläimen elekielen lukeminen ja siihen vastaaminen on ensisijaisen tärkeää. Eläimet kommunikoivat monin pienin elein (ns. rauhoittelueleet eli calming signals), mikäli ne kokevat tilanteen pelottavaksi tai muuten epämiellyttäväksi. Nämä hienovaraiset eleet on tärkeä osata tunnistaa ja helpottaa tilannetta mahdollisuuksien mukaan. Yleensä jo se, että pysähdytään hetkeksi ennen tutkimuksen jatkamista, helpottaa eläimen oloa ja eläin saa näin myös kokea, että sen kommunikointiin vastataan.

Yksi tärkeä seikka on tarjota näkymättömään vaakakuppiin jotain eläimelle mieluisaa, mahdollisesti hieman epämiellyttävien tuntemusten vastapainoksi. Tähän tarkoitukseen toimivat yleensä erilaiset herkut, mutta mikäli ne eivät maistu tai niitä ei voida antaa, voivat erityisesti koiraa kiinnostaa erilaiset hajut tai ihmiseltä saatu huomio. Kissalle liikkuvan kohteen seuraaminen on monesti mielenkiintoista. Eläimen huomiota voidaan viedä pois esimerkiksi pistoksesta erilaisin keinoin, kuten tarjoamalla namia tai rapsuttamalla voimakkaammin läheltä pistoskohtaa. Myös lyhyet tauot tutkimuksesta auttavat eläintä.

Miten omistaja voi helpottaa eläimen oloa?

Eläimen omia makupaloja kannattaa varata runsaasti mukaan, mikäli kyseessä ei ole rauhoitusta vaativa toimenpide. Kissalle kannattaa ottaa mukaan muutama oma peitto tai pyyhe, joissa on kissan oman elinympäristön hajuja. Kissan kuljetuslaatikko kannattaa peittää pyyhkeellä odotushuoneessa ja pitää laatikkoa mahdollisuuksien mukaan ylhäällä lattiatasosta. Korkealla olo tuo kissalle turvallisuuden tunnetta, eivätkä esimerkiksi koirat pääse lähestymään kissaa samalla tavoin, kuin lattialla. Vastaanotollamme onkin tätä varten oma kissahylly.

Odotushuone saattaa olla eläimelle stressaava paikka, etenkin mikäli siellä on muita, vieraita eläimiä. Mikäli tiedät, että eläimesi stressaantuu vieraissa paikoissa ja/tai muista eläimistä, kannattaa mahdollisuuksien mukaan ilmoittautua käynnille ensin ilman eläintä ja tuoda eläin sisälle odotushuoneeseen mahdollisimman lähellä omaa vuoroa. Vastaanottokäynnin jälkeen voit kysyä, onko koiran kanssa mahdollista käydä ulkona haistelemassa tai viedä eläin autoon, mikäli papereissa tai tuloksissa kestää aikaa.

Eläimelle voi opettaa vastaanottokäyntiä varten erilaisia tukitaitoja, kuten leuka- tai kuonokosketus, omistajan jalkojen välissä odottaminen ja vaa’alle meno. Myös kontaktipelit, kuten ylös-alas-peli voivat olla avuksi esimerkiksi tilanteessa, jossa joudutaan odottamaan omaa vuoroa.

Nykyään koirille ja kissoille on olemassa lyhytvaikutteisia, pelkoa lievittäviä lääkkeitä, joista saattaa olla suuri apu pelkäävälle eläimelle. Nämä ovat reseptilääkkeitä ja niiden määrääminen vaatii aina sen, että eläinlääkäri on ensin tavannut potilaan.

Varaa aika netissä